Osinkostrategia kriisin keskellä


Käsillä oleva myllerrys pyyhkäisi hetkessä yli 200 000 euroa salkkuni markkina-arvosta maalis-huhtikuun aikana. En tietenkään hävinnyt rahoja - nyt salkun arvo on jo osittain palautunutkin ja salkkuni on jälleen plussan puolella. Olen veivaamisen sijaan pitäytynyt sinnikkäästi strategiassani osinkosijoittana, eli myymisen sijaan ostin kriisissä edelleen osinkoa maksavia osakkeita. Tulin valitettavasti haalineeksi salkkuuni jo valmiiksi korkeata osinkoa maksavia ja melko riskisiä mall-REIT-yhtiöitä juuri ennen koronaa. Vaikka eihän nuo ostarit mihinkään ole katoamassa - vai ovatko? Vaikea sanoa miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu jatkossa ja miten koronan mahdollinen uusi aalto vaikuttaa. Surullista on ollut katsoa Suomen ravintola-ja panimoalan ahdinkoa, kun hallitus vielä vesitti aloitteen ravintoloiden ulosmyyntioikeudesta. Katsotaan mieluummin yrittäjien konkursseja, kuin tehdään edes tilapäistä helpotusta asioihin. Olisin jo tilannut lasteittain maistuvaa pienpanimo-olutta kotiini, mikäli Suomen alkoholipolitiikka sen sallisi.

Olen koronan keskellä kytännyt silmä kovana yhtiöiden osingonmaksukykyä. Huolestuttavan monet yhtiöt salkussani ovat jo leikanneet osinkoa tai jäädyttäneet osingonmaksun kokonaan. Salkkuni suurin omistus, Sampo leikkasi jo valmiiksi leikattua osinkoa entisestään, odotettiin 2,2 euron leikattua osinkoa, mutta uuden 1,5 euron osingon myötä odottamani Sammon osinkoni vaihtui 3 984 eurosta 2 716 euroon, joten 1 268 euroa tämän vuoden tulevaa osinkotuloa sai poistaa Excel-taulukosta. Kestää varmaankin aikansa päästä takaisin tuonne lähemmäs kolmen euron osinkoon. Osingonleikkuut ovat sikäli valitettavia, kun sijoittaja ei saa ottamalleen riskille ainakaan hetkellisesti palkkaa, mutta ymmärrettävää, jos leikkauksilla pystytään parantamaan yhtiöiden vakavaraisuutta. Uskoisin että kipuilu osingon maksun suhteen on tilapäistä ja muutamassa vuodessa ollaan takaisin kasvun raiteilla.

Olen huomannut koronakriisin aikana kuinka vähän salkun markkina-arvo oikeastaan merkitsee minulle, koska en ole aikeissa juurikaan myydä osakkeita. Yksittäisten osakkeiden heillunnalla ei ole mitään merkitystä jokapäiväisen elämäni kannalta. Jos minun pitäisi tulevaisuudessa maksaa laskuja myymällä osuuksia osakkeista tai indeksirahastoista, arvostuksella olisi ehkä enemmän merkitystä. Hetki sitten olisin myynyt osuuksia halvemmalla kuin vaikka tammikuussa, kun kurssit olivat ATH-lukemissa.

Itse päädyin osinkosijoittamisen ja indeksisijoittamisen ns. hybridimalliin. Indeksisijoitukset on tarkoitus myydä vasta kun olisin lähempänä oikeata eläkeikää, osingoilla maksetaan eläminen siinä vaiheessa kun työskentely omassa yrityksessäni saa vaihtua harrastamiseen ja liikkuvaan elämäntyyliin ulkomailla. Koska tähän skenaarioon ei toivottavasti mene kymmentä vuotta, eikä edes viittä, suurin osa sijoituksistani on osinkoa maksavissa yhtiöissä. Jos sijoitushorisontti olisi paljon pidempi, olisin varmasti päätynyt pelkkiin indeksisijoituksiin helppouden ja verotuksenkin vuoksi.

No miltä se osinkotuotoilla eläminen näyttää sitten, luodaanpa pieni katsaus aiheeseen...

Osinkojen kehitys




Olen saanut pörssiyhtiöiden osinkoja 2016 nykyhetkeen mennessä nettona yhteensä 31 992€. Eli reilussa neljässä vuodessa melkein 32k€. 2018- 2019 tapahtui aika dramaattinen kasvu osingoissa huomattavien lisäsijoitusten myötä, mutta kasvukäyrä on lähtenyt sittemmin loivenemaan osingonleikkausten ja sijoitustahdin pienoisen hiipumisen myötä. Tällä hetkellä uudelleensijoitan Nordnetin salkkuun pääasiassa ainoastaan osingot eteenpäin. OP:n salkkuun puolestaan olen alkanut rakentaa uutta osinkokonetta lisäsijoituksilla, mutta salkun koko on toistaiseksi melko vaatimaton.

Sijoitettuna ja sijoitettavissa oleva pääomani pomppasi alkuvuodesta hetkellisesti yli miljoonaan euroon. Miljoona euroa nousee usein esiin maagisena lukuna puhuttaessa taloudellisesta riippumattomuudesta. Kulut ratkaisee tietenkin aina mikä se tarvittava summa kenellekin on. Itselleni tarvittava kuukausittainen summa on jossain 3000-4000€ välissä.

Lasketaanpas salkkuni tämänhetkisellä osinkotuotolla ja sillä mystisellä miljoonan osakesalkulla mitä niitä osinkoja sitten tulisi:

1 000 000 € x 0,04 (osinkotuotto) x 0,745 (verot) = 29 800€ (vuosiosingot), 2483€ (kuukausiosingot)

Viivan alle minulla jäisi siis 2483€ käyttörahaa kuukautta kohti miljoonan osinkosalkulla. Tällä summalla kohoaisi ainakin esimerkiksi Espanjassa huipputuloisten kastiin.

Elämisen kustannukset ja verotus ovat kuitenkin ihan eri maailmasta Suomen ja Espanjan välillä.

Suomessa ruuan hinta on noin 40% kalliimpaa (epävirallinen testi). Verotus ei todellakaan pääty Suomessa palkansaajalla siihen, kun palkasta on vähennetty ansiotuloista verojen osuus, (joka sekin on OECD-maiden korkeimpia kovatuloisilla) vaan veroja maksetaan paljon myös melkein kaikesta muustakin, erityisesti autoilusta. Otin myös palkan verotuksen esiin tässä yhteydessä, koska suuren veroprogression vuoksi sijoitettavaa osakkeisiin verojen jälkeen Suomessa ei jää lopulta niin paljoa kuin voisi kuvitella. Yhdysvalloissa on osavaltioita, joissa firettäminen varmasti toimii hyvin, koska tuloveroja ei kerätä laisinkaan. Nuorella ihmisellä voi olla hyvin lyhyen työuran jälkeen miljoonan säästöt/sijoitukset. Yhdysvaltalaisten kirjoittamia firettämis-blogeja lukiessa tulee aina mieleen: "Mites ne verot sitten?".

2483€:n kuukausittaisella osinkopotilla en itse kovin pitkälle pötkisi tässä maassa ilman muita tuloja, vaikka monelle tämä varmasti riittäisi enemmän kuin hyvin. Pitää ottaa laskelmassa huomioon myös kuinka populistisesti tämän hetkinen hallitus suhtautuu verojen korotuksiin.

1 300 000 osinkosalkku mahdollistaisi realistisemman kuukausikulutuksen= 3228€. Tuollakaan summalla ei vielä ole varaa millä mällätä, mutta mahdollistaisi jo hyvän elintason jopa Suomessa. Itsellenikin tämän kokoinen salkku vaatisi vielä vuosien kurinalaista säästämistä. Haaveita pitää olla, vaikka ne eivät koskaan toteutuisikaan. Pitää vain tasapainoilla sen kanssa mikä on järkevä säästöaste ja kuinka paljon se antaa mahdollisuuksia nauttia elämästä myös nyt.

Harva haluaa levätä laakereillaan ja elää pelkillä osingoilla. Elämä kävisi aika nopeasti tylsäksi ja sitä alkaisi havitella lisätienestejä. Laskelmat eivät ota huomioon osinkojen korotuksiakaan. Jo viidessä vuodessa salkun osinkoprosentti voi kohota useammalla prosentilla. En kuitenkaan halua laskea osinkojen korotusten varaan tällä hetkellä, tilanne näyttää sen verran epävarmalta. Tarkastelen mieluummin pessimistisesti omia menojani, kuin lasken liiallisen optimismin varaan.





Huhtikuussa 2019 netto-osingot pomppasivat jopa yli viiden tuhannen euron. Tänä vuonna etenkin alkuvuoden osalta kuukausittaiset netto-osingot ovat pyörineet 2000€ tuntumassa. Loppuvuosi näyttää vähän kuivemmalta, mutta tilille kilahtelee silti yli 1000€ passiivista tuloa pörssistä joka kuukausi. Tämä tarkoittaisi että voisin elää noin viisi kuukautta vuodesta pelkillä sijoitustuotoilla. Halvemmassa maassa ympäri vuoden.

Mitä käyttöä sotakassalle keksitään?


Salkun tämän hetkisestä arvosta on 36% käteisenä. Tämä siksi, että uskon markkinoiden tekevän tämän nopean palautumisen jälkeen uuden syöksyn syksymmällä. Kasvatan kuukausittain käteisen määrää vielä entisestään, koska varaudun maksamaan asuntolainaa reilummin pois mikäli pörssissä ei tapahdukaan mitään katastrofaalista uudelleen. Jos ostopaikkoja ilmaantuu, saatan lykätä ylimääräistä lainan lyhentämistä. Asuntolainan poismaksu nopeammalla tahdilla on alkanut houkutella, sillä se toisi mielenrauhaa ja pienentäisi kuukausimenojani huomattavasti, jolloin pärjäisin jatkossa paljon pienemmällä osinkosalkulla, eikä korkojen nousu heiluttaisi venettäni kuin korkeintaan positiivisessa mielessä.


Saa nähdä mitä syksy tuo tullessaan osakemarkkinoilla. Sitä ennen itse keskityn kovaa töiden paahtamiseen ja toivottavasti jossain kohtaa ehtisi käymään tuttavien kesämökilläkin grillaamassa ja saunomassa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tunteita 600 000€ sijoitussalkku herättää?

Vuosikymmen pikakelauksena

Muutama sana Koronasta ja sijoitussuunnitelman tärkeydestä